Kilpailu hopeasta

Vuoden 2015 vaalit olivat monella tapaa omalaatuiset. Äänestäjät Suomessa olivat pitkään jo tottuneet siihen, että kolme tai neljä suurinta puoluetta kamppailevat suurimman puolueen asemasta, joka on perinteisesti määritellyt myös pääministerin pestin. Perussuomalaiset nousu sekoitti omalta osaltaan pakkaa. Keskustan voittoa pidettiin melko varmana lopputuloksena jo ennen vaaleja, sillä puolue oli kerännyt valtavasti suosiota mielipidemittauksissa.

Sosiaalidemokraatit kärsivät suuren tappion äänestyspäivänä. Lopputulos oli puolueelle valtava pettymys ennakkomittausten valassa. Huonosti kävi myös Kokoomukselle, joka putosi kansanedustajien määrässä Perussuomalaisten alle. Kokoomus pääsi kuitenkin mukaan itselleen mieleiseen oikeistolaispainotteiseen Sipilän hallitukseen. Alexander Stubb pitikin tätä hallitusta Suomen historian kokoomuslaisimpana.

Mielipidemittaukset eivät tehneet suurta eroa kisassa toiseksi suurimman puolueen asemasta. Niiden perusteella Perussuomalaisilla, SDP:llä ja Kokoomuksella oli kaikilla suunnilleen tasaväkinen asema kilpailussa, kun taas Keskusta oli lähes alusta asti kovasti muita edellä.

Eduskuntavaalit 2015

Vasemmiston tappio

Suhtautuminen EU-politiikkaan jakoi suomalaisia ennennäkemättömällä tavalla. Perussuomalaiset veivät valtikan EU-kriittisyydellään vasemmistolta, joka on perinteisesti ollut kriittisempi EU:ta kohtaan. Vasemmisto oli selvästi ottanut askelia vihreitä arvoja kohtaan ja oli ottanut kansainvälisemmän asenteen. Esimerkiksi pakolaiskysymyksissä vasemmisto peräänkuulutti solidaarisuutta.

Monet pitivät yhtenä syynä vasemmiston tappioon karismaattisten johtohahmojen puutetta varsinkin SDP:n osalta. Esimerkiksi Kokoomuksen Alexander Stubb ja Perussuomalaisten Timo Soini olivat ennen vaaleja todella näkyviä hahmoja mediassa ja esillä keskustelussa moneen otteeseen. Vasemmistolta ei tullut tiukkaa tai yhtenäistä kantaa moniin kansalaisia askarruttaviin kysymyksiin.

Vasemmisto on myös jakaantunut sisältä päin. Monet kokevat, että vanhemman polven duunarivasemmistoa ja uudempia punavihreitä arvoja on vaikea sovittaa yhteen. Vasemmisto on myös jakaantunut SDP:n ja Vasemmistoliiton leireihin. Vasemmistoliitto on ollut tiukemman idealistinen eikä suostu tekemään yhteistyötä oikeistolaisten puolueiden kanssa hallituksessa, kuten SDP on aiemmin tehnyt.

Moni aiemmin vasemmistoa kannattanut työläinen on nyttemmin siirtynyt Perussuomalaisten leiriin. Perussuomalaiset ovat pitäneet maahanmuuttokysymystä ja Suomen asemaa kansainvälisessä yhteisössä enemmän tapetilla. Pehmeämpiin arvoihin siirtyneet SDP ja Vasemmistoliitto eivät houkuttele vanhempaa työmiesväestöä enää samalla tavalla kuin ennen.

Revontule riehuvat

Keskustan nousu

Keskustan strategiana toimi eräänlainen neutraali lähestymistapa. Juha Sipilällä ei ollut pitkää uraa Keskustan johdossa, vaan ryvettymätön ja suhteellisen harmaa ja tuntematon johtohahmo valittiin puoleen keulakuvaksi vuonna 2012. Valinta osui oikeaa vuoden 2015 vaalien tuloksia jälkiviisaana seuraten

Sipilä onnistui keräämään ääniä sekä maaseudulta, joka on keskustan ydinaluetta, sekä yrittäjien keskuudesta omien taustojensa vuoksi. Huomattavaa oli, että Keskusta onnistui keräämään ääniä sekä oikealta että vasemmalta. Neutraali johtohahmo ei jakanut mielipiteitä yhtä raskaasti kuin esimerkiksi värikäs Alexander Stubb tai karismaattinen Timo Soini.

Epävarmat äänestäjät päätyivät usein Juha Sipilään, jonka kannat tuntuivat maanläheisiltä. Vanhana insinöörinä Sipilä osasi selittää tavoitteensa ja vaikutti harkitsevaiselta kantoineen. Hän ei omien sanojensa mukaan halunnut sulkea mitään ovia, vaan arvioida tilannetta vaalien jälkeen. Mukautuvainen asenne toimi kärkevässä poliittisessa tilanteessa yllättävänkin hyvin.