Eduskuntavaalit 2015

Vuoden 2015 Eduskuntavaalit olivat järjestyksessä Suomen 37. eduskuntavaalit. Ne järjestettiin 19. huhtikuuta ja niissä äänestettiin vuosina 2015-2019 istuva Suomen eduskunta. Vaaleihin lähti mukaan 15 rekisteröityä puoluetta, 14 valitsijayhdistystä sekä kolme yhteislistaa.

Yhteensä 2146 henkilöstä, jotka asettuivat vaaleissa ehdolle, valittiin 200 istuvaan eduskuntaan. Ennakkoäänestys toteutettiin Suomessa 8. – 14. huhtikuuta ja Suomen ulkopuolella 8. – 11. huhtikuuta. Tulos vahvistui äänten laskemisen jälkeen 22. huhtikuuta.

Suurimmaksi puolueeksi ja vaalivoittajaksi nousi Suomen Keskusta. Puoleen kannatus nousi 21,1 prosenttiin ja se sai 14 paikkaa lisää, jolloin Keskustan paikkojen määrä istuvassa eduskunnassa nousi 49 paikkaan.

Toiseksi suurimmaksi päätyi vaaleissa Perussuomalaiset, joiden kannatus laski 1,4 prosenttia 17,7 prosenttiin. He saivat eduskunnassa 38 paikkaa.

Kansallinen Kokoomus tuli vaaleissa kolmanneksi. Heidän kannatuksensa laski 2,2 prosenttia 18,2 prosenttiin. Kokoomus sai enemmän ääniä kuin Perussuomalaiset, mutta vaalimatematiikan vuoksi he saivat yhden paikan vähemmän eduskuntaan, joten he jäivät teknisesti häviäjäksi. Kokoomus sai 37 paikkaa eduskuntaan.

Kolme suurinta puoluetta muodostivat myös Suomen tasavallan 74. hallituksen. Pääministeriksi nousi Keskustan suurin ääniharava Juha Sipilä. Kolmen puolueen yhteenlaskettu paikkamäärä eduskunnassa on 123, eli kyseessä on enemmistöhallitus.

Vaalikamppailu

Suuria vaaliteemoja olivat 2015 talousväittely sekä maahanmuuttopolitiikka. Perinteiset aiheet, kuten sosiaalipoliittiset tekijät ja eläkkeet eivät nousseet yhtä merkittävään osaan kuin monissa aiemmissa vaaleissa. Hyvinvointivaltion kestokyky, viennin edistäminen, työllisyyden parantaminen ja yleiset säästötoimet hallitsivat keskustelua monissa kanavissa.

Erilaiset vaalikoneet nousivat entistä suurempaan osaan mielipiteiden vaikuttajina. Yleisiä vaalikoneiden teemoja olivat keinot työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseksi, mielipiteet kuntaliitoksista ja palveluista, suhtautuminen Suomen turvallisuuspolitiikkaan ja Venäjään, terrorismin vastainen taistelu sekä kansainväliset sopimukset maahanmuutosta.

Tasa-arvoinen avioliitto nousi jälleen ihmisten huulille. Valtaosa valituista kansanedustajista oli sitä mieltä, että kysymystä ei tarvitse nostaa uudelleen äänestettäväksi ja että aiempaa äänestystulosta tulee kunnioittaa.

Puolueiden sisällä nähtiin myös monenlaisia asennemuutoksia. Esimerkiksi Jussi Westisen, Elina Kestilä-Kekkosen ja Aino Tiihosen tekemässä suuressa vaalitutkimuksessa todettiin monia suuria eroja puolueiden aikaisemmissa asenteissa moniin vaalikysymyksiin.

Hallituspuolue Perussuomalaiset siirtyivät monissa arvokysymyksissä selkeästi oikeampaan päin. Vaalikoneet paljastivat perussuomalaisten vastausten yrittäjyydestä, markkinataloudesta, kunnista, valtion roolista sekä verotuksesta muuttuneen oikeistolaiseen suuntaa verrattuna aiempiin vuosiin. Tämän on katsottu vaikuttaneen puolueen suhtautumiseen kahteen muuhun hallitukseen nousseeseen oikeistolaiseen puolueeseen.

Vasemmalta laidalta suurimmat erot aiempiin vaaleihin löytyvät suhtautumisesta EU-jäsenyyteen. Vasemmistopuolueista löytyi aiempaa enemmän myönteistä suhtautumista kansainvälisiin sopimuksiin ja Euroopan Unioniin vastapainona aiempaan nihkeään asenteeseen EU-jäsenyydestä. Vasemmiston onkin nähty lähentyneen arvoissaan Vihreitä ja muuttuneen kansainvälisempään suuntaan.

Perussuomalaisten EU-kriittinen asenne toikin puolueelle uusia kannattajia vasemmalta laidalta, vaikka puolueen talouspolitiikka onkin enemmän oikeistolainen. EU-kysymykset ovat jakaneet puolueita myös sisältä päin.

Äänestäjien toiminta muuttui myös verrattuna aiempiin eduskuntavaaleihin. Edustajien ammatti vaikutti äänestysvalintoihin aiempaa vähemmän. Vaalikoneiden myötä päätöksiin vaikuttaa aiempaa enemmän erilaiset arvokysymykset, jotka jakavat äänestäjiä voimakkaasti. Merkittäviksi arvoiksi on noussut asenteet vähemmistöihin, EU:n kehitykseen, maahanmuuttoon, globalisaatioon, ilmastonmuutokseen, energiapolitiikkaan sekä muihin moraalikysymyksiin.

Oikeston voitto

Yleisesti vaalitulosta 2015 voidaan pitää oikeistolaisen siiven voittona. Esimerkiksi Kokoomuksen johtoon noussut Alexander Stubb kommentoi kampanjansa avajaisissa, että hallitus ajaa Suomen kaikkien aikojen kokoomuslaisinta politiikkaa. Yksikään puolue vasemmalta laidalta ei päässyt mukaan hallitukseen.

Hallitus on alusta asti saanut myös kritiikkiä. Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi valittu Paavo Arhinmäki kommentoi hallituksen linjaa ”thatcherilaiseksi.” YLE:n tekemän tutkimuksen mukaan monet perheet kokivat tuloerojen kasvaneen ja taloustilanteensa heikentyneen. Myös hallituksen ajamia leikkauksia ollaan arvosteltu liialliseksi ja oikeistopoliittisesti värittyneiksi. Liiallisiksi leikkauksia on kutsunut muun muassa Taloustieteen Nobel-palkinnon saanut Maailmanpankin pääekonomisti Joseph Stiglitz.

Vedonlyönti

Vaaleista ja niiden tuloksista oli mahdollista lyödä myös vetoa. Ahvenanmaalainen yhtiö Paf tarjosi useita kohteita vaaleista. Suurin osa äänestäjistä jätti kuitenkin tällä kertaa lyömättä vetoa vaalien lopputuloksesta.